» Työelämä » Kirjoituksia työelämästä » Eläkeryhmille tuli kiire
Koska osallistuin työuraneuvotteluihin, haastatteli Kari Rantanen minua viikolla 3/2010 ja julkaisi 28.1.2010 'Keski-Suomen VIIKKO'-lehdessä artikelin.

Eläkeryhmille tuli kiire
Muutamaa päivää ennen määräaikaa työnantajien ja työntekijöiden ajatukset ovat vielä aivan eri suunnissa

Tavoite on yhteinen: työuria on saatava pidemmiksi, jotta julkinen talous ja hyvinvointiyhteiskunta saadaan kestävälle pohjalle.
Asiaa pohtii hallituksen toimeksiannosta kaksi työmarkkinajärjestöjen edustajista ja eläkeasiantuntijoista koostuvaa työryhmää, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johtama eläkeneuvotteluryhmä ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jukka Ahtelan työelämäryhmä.
Työryhmien tehtävänä on keksiä vakuuttavat keinot, joilla eläkkeelle siirtymisen ikä nostetaan kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Kun kuukauden lopun määräaika lähestyy, palkansaajien ja työnantajien näkemykset eroavat toisistaan suuresti.
Palkansaajat haluavat etsiä työurien pidentämisen keinot työelämän kehittämisestä, joka kuuluu Ahtelan työryhmän tehtäviin.
Työnantajien mielestä se ei riitä. Työurat pidentyvät Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä vakuuttavalla tavalla vain puuttumalla järjestelmiin, jotka ovat Rantalan ryhmän tontilla. Käytännössä se merkitsee eläke-etuuksien heikentämistä.

Paljon jo tehty

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n eläkeasioihin erikoistunut lakimies Heli Puura muistuttaa, että suuri osa asetetusta tavoitteesta on jo saavutettu.
–Vuoden 2005 eläkeuudistuksen on arvioitu nostavan eläköitymisikää puolitoista vuotta. Sosiaalitupon on arvioitu nostavan eläköitymisikää neljällä kuukaudella.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa kehitettiin ns. elinaikakerroin, joka astui voimaan vasta tämän vuoden alussa. Se leikkaa alkavia eläkkeitä tai pidentää työuria ja siirtää eläkkeelle siirtymistä. Lisäksi uudistukseen sisältyi superkarttuma, jonka odotetaan kannustavan pysymään pidempään kiinni työn syrjässä.
Sosiaalitupossa puolestaan nostettiin osa-aikaeläkkeen alaikärajaa 58 vuodesta 60:een ja nostettiin ikääntyneiden työttömien työttömyysturvan lisäpäivien alkamista vuodella.
– Tässä on jo tehty aika paljon työurien pidentämiseksi. Nyt ei ole syytä hätiköintiin, vaan pitää malttaa odottaa jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia.

Eläkejärjestelmän uskottavuus

Puura korostaa, että kyse on kokonaisuudesta.
– Kun voidaan osoittaa, että työuria pidentävää vaikutusta on jo syntynyt entisilläkin päätöksillä, uusien esitysten tulisi painottua työelämän puolelle eli Ahtelan työryhmään.
Puura muistuttaa eläkeasioiden olevan hyvin pitkäjänteistä toimintaa, jossa vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Ei ole järkevää rukata tuon tuosta eläkejärjestelmää uuteen uskoon. Etenkin, kun vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset ovat vasta astuneet voimaan ja tulokset vielä näkemättä.
– Lisäksi eläkejärjestelmän uskottavuus on kyettävä säilyttämään ja pitämään eläkelupaukset.

Työkyky ratkaisee

Avainasemassa ovat Puuran mielestä työkyvyttömyyseläkkeet. Jos niiden syitä pystytään vähentämään, vaikutus on hyvin merkittävä koko eläkejärjestelmälle.
Keskimääräinen eläköitymisikä on nyt 59 vuotta ja neljä kuukautta, kun alin eläkeikä on 63 vuotta. Ero on lähes neljä vuotta.
Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Eläkkeellesiirtymisikää alentavat dramaattisesti työkyvyttömyyseläkkeet.
– Esimerkiksi vuonna 2008 jäi n. 30 000 henkeä vanhuuseläkkeelle ja n. 25 000 henkeä jäi ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään, koska ihmiset sairastuvat, eikä työkyky vastaa työtehtäviä. Keskeisimmät syyt ovat mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Tällaisiin syihin ei eläkeiän mekaaninen korottaminen pure, ei myöskään työttömyyseläkeputken katkaiseminen sen paremmin kuin muidenkaan varhaiseläkeväylien tukkiminen.
Huomio on kiinnitettävä Puuran mukaan työssä jaksamisen edellytysten kehittämiseen esimerkiksi työterveyshuoltoa parantamalla ja työoloja kehittämällä.

Pienistä puroista

Ahtelan ryhmä hakee erilaisia keinoja koko työuran aikana. Työryhmässä on sovittu neljästä korista, joista ensimmäisessä ovat työuran alkupää ja opiskeluaika. Siihen kuuluvat syrjäytyneet nuoret, opiskeluajat ja siirtymät työn ja opiskelun välillä.
Toisen korin asioita ovat työkykyä parantavat toimet, kuten työsuojelu ja työterveyshuollon kehittäminen. Kolmanteen kuuluvat työhyvinvoinnin asiat, kuten koulutus ja joustavat työajat.
Neljänteen koriin kuuluvat ikääntyneiden työntekijöiden erityiskysymykset heidän pitämiseksi työelämässä mahdollisimman pitkään.
Puura korostaa, että työelämän kehittäminen koostuu pienistä puroista, joiden kokonaisvaikutus työssä jatkamiseen on positiivinen mutta niiden tarkkaa työuran pidennysvaikutusta on vaikea arvioida. Työurien pidentämisessä avainasemassa ovat työpaikat, siellä pitää tapahtua.
– Tässä etsitään nyt vaihtoehtoja kahden vuoden eläkeiän nostamiselle. Uskomme STTK:ssa, että esityksistä saadaan kokonaisuus, joka johtaa työurien pidentymisen, Puura vakuuttaa.

Muita kirjoituksia työelämästä

Tasa-arvoa ja laatua työelämään »
Työelämä »
Solidaarista palkkapolitiikkaa tarvitaan »
Kuntatyönantajan haasteita »