» Työelämä » Kirjoituksia työelämästä » Työelämään turvallisuutta ja tasa-arvoa

Työelämä

Työelämän kysymykset noussevat maalisvaaleissa 2007 syystä esille.
-Toivoa sopii, että työelämän kehittäjiä piisaa myös vaalien jälkeen. Työ on perusoikeus, josta yhä useampi on viime aikoina päässyt osalliseksi. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys on palkansaajien ja koko yhteiskuntakehityksen näkökulmasta tärkeää. Myös eläkeuudistus tukee työurien pidentymistä ja työllisyyttä. Työ luo hyvinvointia meille kaikille. Panostukset osaamisen, työpaikkojen ja yritysten kasvuun ovat välttämättömiä.

Työministeriön mukaan työvoiman niukkuuden aika on alkanut työmarkkinoilla.Työmarkkinoilta poistuu väkeä enemmän kuin sinne tulee, ja väestön ikärakenteen muutos rajoittaa työllisyyden kasvua tulevaisuudessa. Kilpailu työvoimasta kiristyy ja henkilöstöpula yleistyy työpaikoilla, jotka eivät pärjää siinä. Henkilöstöstä kannattaa pitää hyvää huolta arjessa, eikä vain juhlapuheissa.

Työvoiman niukkuuden ja henkilöstön ikääntymisen luulisi johtavan työolojen myönteiseen kehittämiseen, työssä jaksamisen tukemiseen. Näin osa työpaikoista toimiikin, mutta valitettavasti ei läheskään kaikki.

Työvoimapula edistää työelämän monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien työllistymistä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset ovat entistä tärkeämpiä. Ihmistä ei saa syrjiä työmarkkinoilla tai työpaikalla sukupuolen, etnisen alkuperän tai muun vastaavan syyn perusteella. Erilaisten ihmisten osaaminen ja työpanos pitää saada täyteen käyttöön.

Työn ja perheen yhdistämistä edistävät työjärjestelyt, tasavertainen vanhemmuus sekä perhevapaakustannusten tasaaminen antavat tilaa naisten ura- ja palkkatasa-arvolle. Vaikka lakisääteiset tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset lisääntyvät, samapalkkaisuusperiaatteen toteutumiseen on vielä matkaa. Yksi syy/seuraus on nais- ja miesammattien ja alojen eriytyminen ­ naisten töiden ja alojen arvostus laahaa perässä. Palkkausjärjestelmiä ja palkitsemista kehitetään, mutta työnantajapuolen sopimuspoliittiset linjaukset eivät edistä palkkauksellista tasa-arvoa.

Työelämän turvaa ja luottamusta nakertavat erilaiset pätkätyösuhteet. Määräaikaisuudet ja niiden ketjutus ovat erityisesti synnytysiässä olevien naisten ja julkisen sektorin vitsaus. Vuokratyön määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Pätkätyössä olevien asemaa on parannettava, samalla kun pelisääntöjä perusteettomien pätkätöiden kitkemiseksi on vahvistettava.

Yritysrakenteiden ja kansainvälistymisen muutosvauhti on sen verran lujaa, että ammattilaisenkin työpaikka voi loppua tai siirtyä hetkessä muualle. Työpaikan yhteistoiminnallinen kehittäminen, vahva osaaminen ja muutosturva ehkäisevät epävarmuutta ja työttömyyttä, mutta eivät auta pitkälle, mikäli yritykset unohtavat yhteiskuntavastuunsa ja maksimoivat voitot ja osingot henkilöstön kustannuksella.

Liian moni kokee, että työn mielekkyys on vähentynyt ja omat vaikutusmahdollisuudet työpaikalla ovat riittämättömät. Työn mielekkyys katoaa, kun ei ole mahdollisuuksia tehdä työtään kunnolla. Pitkän päälle ei jaksa, jos työ on liian kuormittavaa, huonosti organisoitu, jos joutuu tekemään usein peräkkäisiä vuoroja, ylityötä tai joustamaan liikaan omaa perhettä ja hyvinvointia laiminlyöden. Riittävä henkilöstömitoitus, toimivat sijais- ja työaikajärjestelyt sekä hyvä johtaminen ja yhteistyö työpaikalla auttavat jaksamaan työssä.

Erityisesti kunnissa työelämän laadun kehittyminen näyttää viimeisen työolobarometrin mukaan huonolta. Myös palkkaukseen ollaan kunnissa tyytymättömiä. Peruspalveluissa työskentelevien työhyvinvointia murentaa kilpailutukset ja lisääntyvä väkivalta. Nämä kehityssuunnat näkyvät kasvavina rekrytointiongelmina ja sairauspoissaoloina. Poliittisten päättäjien on aika herätä todellisuuteen niin kunnissa kuin valtakunnankin tasolla, ja kantaa vastuunsa henkilöstöstä ja arvostettujen kuntapalvelujen laadusta.



Muita kirjoituksia työelämästä

Eläkeryhmille tuli kiire »
Tasa-arvoa ja laatua työelämään »
Solidaarista palkkapolitiikkaa tarvitaan »
Kuntatyönantajan haasteita »