Helsinki –kuulumisia vuodenvaihteessa 2009/2010

Uusi valtuusto linjasi valtuustokauden strategiaa

Vuosi alkoi Helsingin strategiaohjelman (laatuaan ensimmäinen – korostaa valtuuston roolia) ja budjettiraamien valmistelulla. Suurimmat puolueet tekivät virkamiesesitykseen monia täsmennyksiä ja pääsivät neuvotteluissa yhteisymmärrykseen. Suurin puolue, kokoomus, painotti tiukkaa budjettikuria (säästöjen tarvetta), rakenteellisia uudistuksia sekä ulkoistamista ja yksityistämistä. Demarit korostivat mm. oman palvelutuotannon kehittämistä ja kumppanuutta järjestöjen ja yritysten kanssa, lasten ja nuorten hyvinvointia, terveydenhoidon toimivuutta, työllisyyden turvaamista, ilmastomuutos- ja kaupunkisuunnitteluasioita sekä demokratian ja osallisuuden vahvistamista. Pidin SDP:n ryhmäpuheen. Kokoomuksen ja vihreiden hallitusyhteistyö heijastuu myös kunnalliseen (valta)politiikkaan.

Helsinki heikentää epäviisaasti peruspalveluja

Budjettineuvotteluissa emme valitettavasti päässeet yhteisymmärrykseen, vaan demarit jäivät pitkällisen harkinnan jälkeen sovun ulkopuolelle. Kokoomukselle ja vihreille oli tärkeää, että palvelujen rahoitusta leikataan ja ettei kunnallisveroäyriä nosteta ollenkaan. Samalla kuitenkin on selvää, että Helsingissä on jo vanhastaan puutteita monissa palveluissa ja että, palvelutarpeet kasvavat työttömyyden kasvaessa, väestön ikärakenteen vanhetessa sekä väestön määrän ja maahanmuuton kasvaessa. Budjetissa ei otettu riittävästi huomioon tiedossa olevia palkkamenoja eikä kasvavia toimeentulotuki- ja lastensuojelumenoja. Myös kaupungin työllisyyspanostukset ovat niukat. Peräsimme elvyttävää politiikkaa ja vastuullista huolehtimista peruspalveluista ja huonoon asemaan joutuneista ihmisistä. Demareiden vaihtoehto olisi satsannut n. 75 miljoonaa euroa enemmän palveluihin ja työllisyyteen vuonna 2010 kuin kokoomuksen johdolla valmisteltu budjetti tekee. Paremmat palvelu- ja työllisyyssatsaukset olisimme rahoittaneet korotuksella kunnallisveroon, joka olisi korotuksenkin jälkeen kohtuullinen verrattuna muuhun Suomeen ja merkitsisi ajoissa varautumista heikkeneviin talousnäkymiin.

Budjetin hyväksymisen jälkeisessä valtuustossa käsittelimme vuoden 2009 budjetin ylitystarpeita, jotka olivat yli 100 miljoonaa euroa! Rahat eivät olleet riittäneet etenkään sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnitellulla tavalla – budjettiylitykset (ts. alibudjetointi) tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta. Ylitykset osoittavat linjamme realistisemmaksi kuin hyväksytyn budjetin.

Kaupunginjohtaja Pajusen esitys palveluverkon leikkaamiseksi sai monilta helsinkiläisiltä tyrmäävän vastaanoton. 10 miljoonan euron säästöjä haettiin n. 80 toimipaikan alasajolla: listalla oli mm. kirjastoja, kouluja, päiväkoteja, nuorisopaikkoja. Toimitilat ovat yleensä Helsingin omistamia rakennuksia, joten kulut jäävät, jollei tiloja pystytä myymään tai vuokraamaan ulkopuolelle. Demarit kannattavat toimitilojen yhteiskäytön lisäämistä. Toimivat lähipalvelut (esim. päiväkoti, koulu, kirjasto) ovat asukkaiden hyvinvoinnin ja toimivan arjen kannalta keskeisiä. Asian valmistelussa ei ole riittävästi huomioitu asukkaiden ja lautakuntien näkemyksiä. Asiaa on syytä tarkastella monipuolisesti, asukkaiden ja eri alueiden tarpeet ja tasa-arvon huomioiden.