» Helsinki » Valtuustotyö » Arviointikertomuksen seuranta 9.12.2009, puheenvuoroni:

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2008 on johtanut toimenpiteisiin, jotka on esityslistan liitteen mukaisesti annettu tiedoksi ja keskusteltavaksi valtuustolle. Osa toimenpiteistä on konkreettisia ja selkeitä, osa jää epäselväksi.

Työurien tukeminen työterveyshuoltoa ja työtä kehittämällä
Esimerkkinä hyvästä toiminnan vaikuttavuuden ja sitovien tavoitteiden kehittämisestä on mielestäni työterveyskeskus (s. 4), joka on muuttanut kriteerejä ensi vuoden osalta asiakaslähtöisemmiksi sekä työkykyä tukevaan suuntaan. Asiakastyytyväisyyskysely on perusteltu, samoin se, että työterveyshuolto ja suunnitelmallinen kuntoutus tulee entistä varhaisemmin ja vahvemmin tukemaan sairaslomalla olevan ihmisen työkykyä ja työssä jatkamista. On sekä työntekijöiden, kaupungin että yhteiskunnan etu, että ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista voitaisiin ehkäistä ajoissa, hyvin toimivalla työterveyshuollolla sekä muokkaamalla työtä ja työoloja vastaamaan ihmisen voimavaroja. Työkyvyttömyyseläkkeeltä ei pääsääntöisesti töihin enää palata, joten eläkeratkaisu etenkin nuorella iällä merkitsee usein vaatimatonta eläkettä ja hukattua resurssia. Esimerkiksi masennus- ja mielenterveyssyistä johtuvat sairaslomat ovat usein pitkähköjä ja koskevat yhä nuorempia henkilöitä, ja riski ajautua eläkkeelle on myös suuri. Kaupungin työnantajana ja työterveyskeskuksen on tärkeää kehittää erilaisia työjärjestelyitä ja tukimuotoja kuntoutumista ja työssä jatkamista vahvistaen, yhdessä henkilöstön kanssa. Yksi uusi mahdollisuus on osasairauspäivärahan ja osa-aikatyön yhdistäminen, jonka käyttömahdollisuudet ovat laajenemassa.

Valtionosuuskriteerit eivät riittävästi huomioi suurkaupungin erityispiirteitä
Toinen epäselvempi esimerkki arviointikertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä löytyy sivulta 6 (s. 6), jossa kerrotaan niistä toimista, jotka johtuvat tarkastuslautakunnan tunnistamasta tarpeesta saada valtionosuuksien määräytymisperusteisiin suurkaupunkipoliittisia kriteerejä nykyistä enemmän. Raportissa todetaan vain, että talous- ja suunnittelukeskuksen edustaja on osallistunut kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyöryhmän työskentelyyn vuoden 2009 aikana. Mitään tuloksia ei ole kerrottu. Kysyisinkin kaupunginjohtajalta, miten tässä tärkeässä edunvalvontatyössä on onnistuttu, onko valtionosuuskriteereihin tulossa uusia, suurkaupungin ominaispiirteet huomioivia kriteerejä? Valtionosuuksillahan rahoitetaan osittain tärkeitä hyvinvointipalvelujamme, ja Helsingin kannalta ei ole samantekevää, miten valtion rahat kunnille jaetaan tai miten kuntien välistä tasausta tehdään. Helsingin seudulla on esimerkiksi muuta maata huomattavasti enemmän maahanmuuttajia, asunnottomuutta tai vaikkapa päihteiden väärinkäyttäjiä, millä on vaikutuksia palvelujen tarpeeseen ja laatuun. Kun Helsinki on valitettavasti hyväksynyt palvelujen reaalitasoa leikkaavan linjan ensi vuoden budjetissa, olisi hyvä että valtionosuus- ja tasausjärjestelmät olisivat meille nykyistä edullisemmat. N. 3 %-yksikköä kunnallisveroäyrimme tuotosta menee muualle Suomeen.

Palkkauksellista tasa-arvoa edistettävä, myös tulospalkkioilla
Kolmas asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on palkkauksellinen tasa-arvo kaupungin töissä. Miesten ja naisten palkkaerojen pienentäminen on yksi strategiaohjelman tavoitteista. On myönteistä, että hallintokeskuksessa on saatu kehitettyä raportointijärjestelmä (s. 9), jossa voidaan seurata erikseen miesten ja naisten palkkoja. Ilman tarvittavaa faktaa, on vaikea seurata asioiden kehittymistä ja tehdä tarvittavia muutoksia. Tämä on ollut jo vuosia lainsäädännön ja samapalkkaisuusohjelman periaatteissa mukana. Huolestuttavaa on raportin perusteella kuitenkin se, että samapalkkaisuustoimia tai kantoja ei hallintokeskuksen lisäksi näytä tehdyn, tai ainakaan raportoidun, muualla kuin kaupunginmuseossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Palkkauksellisen tasa-arvon tavoite koskee koko palkkausta myös tulospalkkiota. Tulospalkkiota koskevassa osiossa ei tätä näkökulmaa huomioida mitenkään. Raportin perusteella vaikuttaakin valitettavasti siltä, että palkkaerojen kaventamista ei ole kunnolla otettu agendalla eri virastoissa eikä liikelaitoksissa. Eli tehtävää riittää paljon tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että kaupungin peruspalveluissa työtä tekevien palkkataso ei ole korkea eikä kilpailukykyinen muuhun työmarkkinaan verrattuna. Tämä voi vaikeuttaa, erityisesti taantuman jälkeen, rekrytointeja ja henkilöstön pysyvyyttä.