» Helsinki » Valtuustotyö » SDP:n ryhmäpuhe valtuustokauden strategiaohjelmasta 15.4.2009
SDP:n ryhmäpuhe, jonka pidin strategiaohjelmakeskustelussa 15.4.2009
Usean viikon neuvotteluja Helsingin ensi vuoden budjettiraamista ja valtuustokauden strategiaohjelmasta ei käyty turhaan. Molemmissa asioissa on päästy virkamiestyönä tehtyä pohjaesitystä parempaan lopputulokseen. Neuvottelujen voittajia ovat Helsinki ja helsinkiläiset. Neuvottelut olivat vaikeita, mutta en pidä sitä yllättävänä, kun otetaan huomioon taloudellinen taantuma ja epävarmuus.
Olemme hyväksymässä ensimmäistä Helsingin strategiaohjelmaa. Uuteen tulokkaaseen kohdistuu ylimääräinen annos innostusta ja odotuksia. On arvokasta, että strategianeuvotteluissa päästiin laajaan poliittiseen yhteisymmärrykseen päälinjoista. Ristiriitaisimmat kohdat selvitetään puhtaalta pöydältä, ilman etukäteistä sitoutumista johonkin lopputulokseen.
Strategiaohjelmalla voidaan lisätä jäntevyyttä ja ennakoitavuutta kaupungin johtamisessa ja vahvistaa valtuuston ja poliittisen johtamisen roolia. Korostamme, että strategiaohjelma on valtuustokauden punainen lanka kotikaupunkimme johtamisessa ja kehittämisessä. Ohjelma tulee toteuttaa ja toteutumista on seurattava aktiivisesti eri hallintokunnissa ja luottamuselimissä, myös valtuustossa.
------
Sosialidemokraattien arvion mukaan kotikuntamme taloudellinen kestokyky on kohtuullisen hyvä ja tulevaisuuden näkymät ovat niin Suomen kuin maailmankin mittakaavassa melko valoisat. Helsinki ei ole kriisikunta, jossa olisi syytä turvautua paniikkijarrutukseen, peruspalvelujen leikkauksiin tai hätiköityihin kilpailuttamis- tai yhtiöittämisratkaisuihin. Kaupungin omin toimin ei tule syventää ja pitkittää taantumaa. Asukkaat ansaitsevat parempaa johtamista ja päättäjiltä viisautta tehdä pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka kantavat meitä yli taantuman.
Helsingin väestömäärä on selvässä kasvussa, ja työllisyys- ja talouskehitys on toistaiseksi ollut muuta maata suotuisampi. Väestön ikärakenteen muutos, yksin asuvien merkittävä osuus sekä ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten määrän kasvu kasvattavat myös osaltaan palvelutarpeita. Kasvaviin palvelutarpeisiin on varauduttava. Lakisääteiset, yhteisesti rahoitetut peruspalvelut on kuntalaisen perusoikeus, joilla luodaan sujuvaa ja turvallista arkea, edistetään tasa-arvoa ja ehkäistään syrjäytymistä.
Helsingillä ja meillä päättäjillä on osaltamme vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä painottaa peruspalvelujen hyvää saatavuutta ja laatua sekä ongelmien ennaltaehkäisyä. Mielestämme on välttämätöntä, että palvelustrategilla vähennetään eriarvoisuutta. Kaupungin palveluja käytämme me kaikki, mutta on huolehdittava siitä, että myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja peruspalvelut. On erityisesti panostettava niihin peruspalveluihin, joiden tasossa on puutteita ja/tai joiden tarve kasvaa, kuten vanhusten ja vammaisten palvelut, lastensuojelu, maahanmuuttajien kielitaitoa ja työllistymistä edistävät palvelut, sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Esimerkiksi ikäihmisten inhimillinen hoiva edellyttää sitä, että kotipalveluja ja omaishoidon tukea vahvistetaan ja huolehditaan riittävästä palveluasuntojen ja vanhainkotipaikkojen määrästä sekä henkilöstömitoituksesta.
Helsingin ja helsinkiläisten etu on, että kaupungin omia palveluja jatkuvasti kehitetään yhteistyössä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Olemme vakuuttuneita siitä, että omien peruspalvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla, uudistamalla toimintaprosesseja ja johtamista niin hallintokuntien sisällä kuin niiden välilläkin. Pidämme perusteltuna strategiaohjelman kirjausta, jonka mukaan lisätään sähköisiä palveluja, keskitetään hankintoja ja yksinkertaistetaan hallintoa.
------
Helsinki on strategiassa sitoutunut parantamaan lasten ja nuorten hyvinvointia mm. palveluihin, liikkumiseen ja kulttuuriin panostamalla. On tärkeää, että koulujen tuntikehyksiin ei ole tulossa leikkauksia ja myös päivähoidon ryhmäkokoja pienennetään valtuustokaudella. Päiväkotien ja koulujen turvallisuudesta ja sisäilmasta on huolehdittava määrätietoisella riskienhallinnalla, laadukkaalla rakentamisella ja valvonnalla sekä oikea-aikaisilla korjauksilla.
Sosialidemokraatit ovat viime vuosina esittäneet useita perusterveydenhuollon laatua ja sen tasa-arvoisuutta parantavia esityksiä, mutta kehittämistyö tuntuu polkevan paikallaan. Itä-Helsingin haasteet ovat olleet pitkään tiedossa ja ne osaltaan lisäävät kaupunkilaisten terveyseroja ja terveyspalvelujen käyttöeroja. Näyttääkin siltä, että terveysasemien johtamisessa on nostettu kädet pystyyn, kun valtuustolle tuotiin virkamiesesitys eräiden terveysasematoimintojen kilpailuttamisesta. Esitys ei saa sosialidemokraattien tukea. Sen sijaan, strategiaohjelmassa sovittu perusterveydenhuollon alueellista tasa-arvoa lisäävä hanke on erittäin tarpeellinen. Yksi tapa edistää asiaa on potilaiden ja lääkäreiden liikkuvuuden lisääminen terveysasemaverkon sisällä.
Terveysasemien toimivuutta ja vetovoimaa työpaikkana voidaan kehittää esimerkiksi siten, että lisätään lääkäreiden ja hoitajien hoitotyöhön käytettyä työaikaa ja vähennetään hallinnollista työtä. Lääkärien ja terveydenhoitajien työnjakoa ja työparitoimintaa on tarpeen lisätä. Asiakasnäkökulmasta on perin omituista, että yksinkertaisiakaan asioita ei juuri pysty sähköpostin avulla hoitamaan, vaan on jonotettava puhelinjonossa tiettynä kellonlyömällä. Myös kuntalaisten tietoa ja vastuuta käyttämättömistä lääkärinajoista tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä.
------
Itse tuotetut palvelut turvaavat hyvinvointipalvelujen perustan, jota kolmas sektori ja yksityiset yritykset tärkeällä tavalla täydentävät. Myös seudullisen palvelutuotannon merkitys on kasvamassa. Palvelujen tuottamistapoja on tarpeen täsmentää, ottaen huomioon myös EU:n kilpailulainsäädäntö.
Järjestöjen ja vapaaehtoistyön rooli on keskeinen mm. syrjäytymisen ehkäisyn, terveyden, liikunnan ja kulttuurin saralla. On kaupungin etu edistää tätä arvokasta ja innovatiivista toimintaa avustuksin ja tilajärjestelyillä.
Helsinki on panostanut vahvasti viime vuosina elinkeinopolitiikkaan ja yritysten toimintaedellytyksiin. Panostukset näkyvät myös tuoreessa eurooppalaisten kaupunkien yrittäjyysvertailussa, jossa helsinkiläiset yrittäjät ovat Euroopan tyytyväisimpiä omaan kaupunkiinsa. Tällä tiellä on hyvä jatkaa, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Helsingin tulee omalta osaltaan ponnistella talouden ja työllisyyden kääntämiseksi nousuun, mutta erityisesti maan hallitukselta odotamme elvytystä, kuntatalouden ja –palvelujen vahvistamista sekä hallitusohjelman mukaisesti panostuksia metropolipolitiikkaan. On välttämätöntä huolehtia valtionosuusuudistuksen yhteydessä siitä, että Helsingin verotuloja ei viedä ainakaan nykyistä enempää muualle Suomeen – toivottavasti päinvastoin. Tähän pitäisi olla hyvät mahdollisuudet, ottaen huomioon, että helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut ovat monissa keskeisissä ministeritehtävissä.
Monipuolinen yritysrakenne, vahva osaaminen ja tutkimus sekä työpaikkaomavaraisuus on oltava myös tulevaisuudessa Helsingin vahvuuksia. Hyvä työllisyysaste, toimivat palvelut sekä riittävä sosiaaliturva ovat keskeisiä keinoja vähentää köyhyyttä. Olemme huolissamme kasvavasta nuorisotyöttömyydestä ja painotamme nuorten syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemistä – nuorillemme on taattava koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka.
Työikäisten osuuden vähentyessä, tarvitaan entistä parempaa työvoimatarpeen ennakointia ja koulutusjärjestelmien ja työpaikkojen yhteistyötä. Työvoiman rekrytoinnin haasteet koskevat niin Helsinkiä, Suomen suurimpana työnantajana, kuin yrityksiä ja valtiota työnantajana. Tarvitsemme monipuolisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi. Tärkeimmät ratkaisut tehdään työpaikoilla. Keskeistä on parantaa johtamista, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä sekä ennaltaehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista mm. ylikuormittavia töitä ja ylitöitä vähentämällä. Myös työterveyshuoltoa ja kuntoutusta on parannettava.
------
Strategiaohjelmaan on lisätty demokratiaa ja vaikuttamista koskevia toimenpiteitä, joista kootaan kansanvaltahanke. Kansanvaltahankkeella tulee etsiä uusia poliittisen demokratian välineitä passivoitumista ja välinpitämättömyyttä vastaan. On tärkeää jatkossakin rohkaista lapsia ja nuoria osallistumaan sekä tavoittaa myös heikommassa asemassa olevia kuntalaisia. Valtuustoryhmällemme kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä suoran ja edustuksellisen demokratian vahvistaminen ovat tärkeitä, ja olemme iloisia, että asiasta saatiin oma osionsa strategiaan. Tätä nykyä asukkaiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet vaihtelevat eri hallintokunnissa, eikä kaupunkitasolla asiaa koordinoida. Helsinki voi vahvistaa vetovoimaansa ja kehittää palvelujen ja kaupunkiympäristön laatua, kun ihmisten ja eri toimijoiden luovuus ja ideat otetaan paremmin käyttöön. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyötä kehitettäessä on tärkeää arvioida ja tehdä tarvittavat uudistukset asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian vahvistamiseksi.
Pidämme erittäin myönteisenä, uutena avauksena sitä, että Helsinki haluaa olla eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa ja olemme valmiit tekemään töitä tämän tavoitteen eteen. Yhä useammat aikamme haasteet eivät ratkea Helsingin tai Suomen toimin, vaan tarvitaan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja globaalin vastuun kantamista. Ilmastonmuutos, ilman saasteet, Itämeri, energiapolitiikka, harmaa talous tai ihmiskauppa ovat esimerkkejä kysymyksistä, joissa kaupungin tulee toimia vastuullisesti ja aktiivisesti.
------
Lopuksi muutama sana asunto-, liikenne- ja energiapolitiikasta, joilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Strategiaohjelman linjaukset ovat pääosin onnistuneita ja pohjautuvat pitkälti jo edellisen valtuuston hyväksymiin linjauksiin. Sosialidemokraatit haluavat edistää kohtuuhintaista asumista sekä monipuolisten ja viihtyisien kaupunginosien rakentamista, ottaen huomioon viher- ja virkistysalueet sekä lähipalvelujen tarve. Kaupungin ja valtion toimin on tarpeen lisätä vuokra-asuntotuotantoa ja energiatehokkuutta lisäävää peruskorjaamista sekä huolehtia sovittujen asunnottomuuden vähentämistavoitteiden toteutumisesta.
Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen on välttämätöntä, lippuhintojen tuki sekä liikenneverkkojen kattavuus ja hyvä palvelujen laatu ovat tässä suhteessa keskeisiä kysymyksiä. Korostamme raideliikenteen laajentamista, kattavampaa poikittaisliikennettä sekä lentoasemayhteyksien parantamista. Metro- ja raitioliikenteessä ei ole syytä tehdä bussiliikenteen yhtiöittämisen kaltaisia ratkaisuja, jotka surkean taloudellisen tilanteen lisäksi ovat johtaneet kuljettajapulaan ja palvelutason heikkenemiseen.