» » Valtuustotyö » Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen eräistä kohdista 18.6.2008
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut nuorten keskuudessa, mikä on hyvä asia. Monista ammattiosaajista on pulaa, joten työllistyminen on turvattu. Helsinkiläisen nuoren on suhteellisesti vaikeampi päästä ammatilliseen oppilaitokseen kuin lukioon, koska paikkoja on rajoitetusti ja ulkokuntalaisten hakijoiden määrä on merkittävä. Esimerkiksi viime vuoden yhteishaussa helsinkiläisistä hakijoista lähes 2000 sai paikan, mutta n. 1300 jäi ilman. Aloituspaikkojen niukkuuden lisäksi ongelmana on pitkittyvät opiskeluajat, sillä vain n. 50 % saa tutkinnon suoritettua kolmessa vuodessa. Pitkittymisen syyt on syytä selvittää, ja arvioida, voidaanko esim. oppilaanohjausta parantamalla lisätä tavoiteajassa opintojen loppuunsaattamista. Ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkoja on lisätty, mutta niitä on tarpeen edelleen lisätä. Valtiovalta määrittää ammatillisten koulutuspaikkojen jaon eri alueille ja vetoankin helsinkiläiseen opetusministeriin, että hän hakee helsinkiläisten nuorten tilannetta helpottavaa ratkaisua mahdollisimman nopeasti. Myös ammatillisen opetuksen voimavaroja ja toimintatapoja on syytä kehittää tuntikehysten, oppilashuollon, kouluterveydenhuollon sekä tuki- ja erityisopetuksen osalta. Ammatillisten oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä on tarpeen vahvistaa. On tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus saada työelämäkontakteja kouluvaiheessa ja totuudenmukaista tietoa eri koulutusvaihtoehdoista, töistä ja ammateista, ura- ja kehittymismahdollisuuksista, työelämän pelisäännöistä sekä työmarkkinoista. Tätä tietoa tarvitaan myös ennen II asteen koulutusvalintoja peruskoulussa.
Lasten ja nuorten liikunta
STAKESin kouluterveyskyselyn mukaan helsinkiläisten lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt huolestuttavasti 2000-luvulla. Ravintotottumuksissa ja elintavoissa on parantamisen varaa, mm. kasviksia syödään liian vähän ja monet lapset jatkavat istumista koulupäivän jälkeen, pelaamalla erilaisia sähköisiä pelejä. Yli 40 % lapsista ja nuorista liikkuu vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan vähemmän kuin 4 kertaa viikossa ja vain noin puolet harrasti liikuntaa liikuntaseuran puitteissa. Urheiluseuroissa harrastaminen vaatii perheeltä usein merkittävästi rahaa, aikaa ja talkootyötä, ja tähän ei kaikilla ole voimavaroja, jaksamista tai halua. Koulussakin liikuntaa on vain kaksi tuntia viikossa.
Lapset liikkuvat siis liian vähän. Sekä perheissä että kouluissa ja muissa lähiympäristöissä olisikin tähdellistä kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan arjessa entistä enemmän. Hyötyliikunta ja lähiliikuntapaikat tulisi saada arvoonsa. Päivähoidon ja koulujen pihoja sekä avoimia leikkipuistoja tulisi suunnitella liikuntaan houkutteleviksi. Yhteistyössä eri tahojen kanssa tulisi lisätä liikuntaa lasten ja nuorten arjessa, esimerkiksi koululla, päivähoidossa ja iltapäivätoiminnassa kiertävien, liikuntaan innostavien ohjaajien avulla. Helsinki on järjestänyt koululaisille liikunnallisia kerhoja ja iltapäivätoimintaa, mutta niiden kattavuus ei ole riittävä. Onkin tarpeen selvittää näiden määrä ja laatu eri puolilla Helsinkiä. Tarkastusvaliokunnan lausumat asiassa ovatkin erittäin tarpeellisia.
Toivomusponsiesitys:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että yhteistyössä eri hallinnonalojen ja kolmannen sektorin tahojen kanssa laaditaan konkreettinen toimenpideohjelma lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi Helsingissä.
(Hyväksyttiin valtuustossa.)
Yhteydensaannin ja ajanvarausjärjestelmän ongelmat terveyskeskuksissa
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt syystä huomiota asiaan, josta itsekin tein kyselytuntikysymyksen talvella. Arkielämän kokemusteni ja kansalaispalautteen perusteella asia ei ole kunnossa. Samaa viestiä kertoo myös tarkastuskertomus. Syksyllä 2007 toteutetun asiakaskyselyn mukaan tyytyväisyys puhelinyhteyden saamiseen on laskenut edellisistä vuosista. Ihmetystä herättää kertomuksessa se, ettei yhteydensaantia ole edes seurattu luotettavasti eri terveyskeskuksissa viime vuonna. Palvelun taso vaikuttaa edelleen vaihtelevan liikaa riippuen siitä missä päin Helsinkiä ollaan. Ajanvarausjärjestelmän tulee toimia niin, että puheluihin vastataan ja tarpeen vaatiessa aika löytyy joko omalta tai jostain toiselta terveysasemalta. Apua tarvitsevia ihmisiä ei voi jättää tyhjän päälle. Tarkastuslautakunnan huomiot ovat hyviä ja kannatettavia, ja asiassa on syytä edetä ripeästi. Myös sähköisiä verkkopalveluja ja tiedonsiirtoa on tarpeen kehittää. Terveysasemaverkon toiminta-aikoja on syytä kehittää vastaamaan erilaistuviin tarpeisiin. Käytännössä klo 8-16 välillä toimiva terveyskeskus ei palvele työssäkäyviä ihmisiä ja heidän omaisiaan riittävällä tavalla. Olisikin tarpeen selvittää ja ryhtyä toteuttamaan mahdollisimman nopeasti pidempiä aukioloaikoja esimerkiksi yhdellä Itä-Helsingin terveysasemalla, joka sijaitsisi metrolinjan varrella.
Toivomusponsiesitys:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään terveyskeskusverkon toiminta-aikojen laajentamismahdollisuudet Itä-Helsingissä arki-iltaisin ja viikonloppuina.
(Hyväksyttiin valtuustossa.)