» » Valtuustotyö » Kaupungin tilojen sisäilmaongelmat
Kysymykseni kyselytunnilla 12.3.2008:
Kaupungin tilojen sisäilmaongelmien tutkiminen ja korjaukset
Laajasalon ala-asteen homeongelmat ovat tuoneet näkyväksi kaupungin tilojen sisäilmaongelmat ja peruskorjaustarpeet. Ala-asteen oppilaat ja henkilöstö ovat joutuneet kärsimään jo pitempään huonosta sisäilmasta, joka on viime syksyn tutkimuksissa paljastunut homeeksi. Tulokset olivat niin hälyttäviä, että opetus on jouduttu suurimmalta osin siirtämään muihin tiloihin Laajasalossa ja Ruoholahdessa. Laajasalon ala-asteen koulurakennus on yksi poikkeuksellisen vakava esimerkki, mutta myös muita sisäilmaltaan ongelmallisia, terveydelle haitallisia tiloja löytyy niin opetus-, sosiaali- kuin terveystoimenkin sektorilta.
Kosteusvauriot ja homeongelmat aiheuttavat monelle oireita, ja pahimmillaan pysyvän sairastumisen sekä merkittäviä rajoitteita koulutus- ja työpaikkavalinnoissa. Homeongelmat merkitsevät mittavia kansantaloudellisia menetyksiä mm. sairaspoissaolojen ja terveydenhuollon kustannusten kasvun myötä. Helsingin kaupungilla on velvollisuus järjestää lakisääteiset peruspalvelut asianmukaisella tavalla ja turvata terveelliset ja turvalliset olosuhteet niin palvelujen käyttäjille kuin henkilöstöllekin. Tämä edellyttää laadukasta rakentamista, rakennusten kunnon säännönmukaista seurantaa sekä ripeää kosteusvaurio- ja home-epäilyjen tutkimista ja huolellista korjaamista. Koska kaupungilla on suuri ja vanheneva kiinteistömassa, on tärkeää arvioida ja varautua nykyistä paremmin kosteusvaurioihin ja erilaisiin, niistä johtuviin riskeihin koko kaupungin tasolla ja johtamisessa. Julkisten tilojen peruskorjausten määrä on saatava tarpeen mukaiselle tasolle.
Kysynkin rakennus- ja kiinteistötoimesta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta
- millä toimenpiteillä kaupunki voi lisätä julkisten
tilojen rakentamisen laatua ja rakennusten kunnon
säännönmukaista seurantaa sekä ennaltaehkäisevää
peruskorjausta,
- miten sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden
tutkimukset ja tarvittavat peruskorjaukset
saadaan ripeästi ja laadukkaasti toteutettua,
- miten vahvistetaan asiakkaiden ja henkilöstön
asemaa sekä peruspalvelujen toimintaedellytyksiä ja
jatkuvuutta sisäilmaongelmien ilmaantuessa sekä
- mitä kaupunki tekee valtion rahoituksen lisäämiseksi
julkisten tilojen kuntotarkastusten ja peruskorjausten
lisäämiseksi?
Jatkokeskustelussa puheenvuoroni:
- Laajasalon ala-asteella pidetyssä vanhempain-
tilaisuudessa välittyi se pettymys, että lasten ja vanhempien viestejä kosteusvaurioepäilyistä ja erilaisista terveysoireista ei ole otettu riittävän vakavasti, ja moni koki kamppailleensa asian selvittämisen ja hoidon puolesta pitkään ennen kuin rupesi tapahtumaan.
- Onkin tärkeää, että kosteus- tai homevaurio-
epäilytilanteissa päästään yhtenäisiin ja ripeisiin toimintatapoihin sekä sujuvaan yhteistyöhön kaupungin eri hallintoaloilla. Toimintatapojen kehittämisen lisäksi on parannettava ennalta ehkäisyä ja lisättävä peruskorjaamista.
- Kosteusvaurioihin ja sen seurauksiin on varauduttava nykyistä paremmin ja siten, että pyritään turvaamaan mahdollisimman laadukkaasti peruspalvelujen toiminta myös tutkimus- ja korjausvaiheessa. Puolen vuoden odotusaika väistötiloina toimivien parakkien osalta on liian pitkä, ja sitä olisi pystyttävä lyhentämään. On myös arvioitava, onko kaupungin tilojen käyttöaste ja tehokkuusvaatimukset viety liian lähelle 100 %, koska vapaita väistötiloja ei juurikaan ole. Väliaikaiset muutot, kuljetukset, poikkeusjärjestelyt opetuksessa eivät myöskään tule halvoiksi, puhumattakaan ylimääräisestä vaivasta lapsille ja koulun henkilöstölle. Myös tarkemmat tutkimukset, purkamiset ja itse peruskorjauksen tekeminen kestävät yllättävän pitkään, esim. Laajasalon tilanteessa arviolta ainakin vuoden 2009 loppuun.
- Kuntaliiton asiantuntija Jorma Ruokokoski otti Helsingin Sanomissa 11.3.08 esille sen, että valtion määrärahat koulujen peruskorjauksiin ja uusiin rakennuksiin ovat vähentyneet, 50-60 miljoonan euron tasosta 45 miljoonaan euroon. Samaa alenevaa kehitystä suunnitellaan myös lähivuosille opetusministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa. Koska kosteusvaurio-ongelmat näyttävät lisääntyvän, onkin tärkeää, että hallitus ei vetäydy vastuusta vaan lisää määrärahoja. Kyse on lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta.