Puheenvuoro valtuustossa Helsingin kansainvälisestä toiminnasta

Helsingin kansainvälisen toiminnan strategia-asiakirja on monipuolinen ja selkeä tavoitteiden ja toimenpiteiden kokonaisuus. Strategian toteutuminen on turvattava riittävillä resursseilla ja seurannalla.

Helsinki on ollut kansainvälinen kaupunki vuosisatoja, Helsinki on ollut ja on maailmalla ja maailma Helsingissä. Nykyteknologia ja –yhteydet pienentävät maapalloamme ja nopeuttavat kanssakäymistä, mikä on syrjässä sijaitsevan kaupunkimme etu.

Kaupungilla on syytä olla aktiivinen seudun kansainvälistymisen edistämisessä. Koska Helsinki on pääkaupunki ja Suomen ainoa metropolialue, on myös Suomen valtion etu satsata Helsingin seudun kansainvälistymiseen.

Strategiaan sisältyy yritysjohtajien arvio Helsingin kiinnostavuudesta osaamiskeskuksena. Arviossa moititaan yli toimialojen ulottuvaa yhteistyötä huonoksi. Kansainvälistyminen edellyttää sujuvaa eri hallintokuntien yhteistyötä ja koordinaatiota. Tämä on välttämätöntä niin ulkomaisten yritysten kuin ihmisten kannalta.

Kansainvälisiä kokemuksia ja kontakteja saadaan mm. matkailun, niin työ- kuin vapaa-ajan matkustamisen kautta. Kokemukset ja kontaktit antavat kuvaa kaupungista sekä vaikuttavat ihmisten ja yritysten mielikuviin Helsingistä. Ne voivat vaikuttaa esim. siihen, mihin yritykset tekevät sijoituksiaan tai mihin perheen kesälomareissu suuntautuu. Kaupungin onkin tärkeää, yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, kehittää jatkuvasti matkailupalveluja ja vetovoimaisuutta Helsingin seudulla. Koska en löytänyt strategiasta Helsingin seudun matkailupalvelujen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, esitän seuraavaa toivomuspontta:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinkiin suuntautuva matkailu on tärkeä osa kansainvälisen toiminnan strategiaa ja matkailua edistetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Strategiassa luvataan, että opetus-, sosiaali- ja terveyssektorilla tuotetaan aikaisempaa enemmän monikielisiä palveluja. Näin on toimittukin ja tuoreita kokemuksia on saatu EU:n kemikaaliviraston Helsinkiin muuton myötä. Oman äidinkielen ja kulttuurin säilyminen tukee hyvinvointia ja kotoutumista. Hyvät julkiset palvelut ja turvallisuus ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä työperäisen maahanmuuton edistämisessä.

Maahanmuuttajien määrän kasvaessa on kiinnitettävä huomiota suomen kielen opetuksen ja erityisen tuen määrään ja laatuun. Arkisissa askareissa, työelämässä ja ylipäätään yhteiskunnassa selviäminen edellyttää kohtuullista kielitaitoa. Helsingin kaupunki vastaa peruspalvelujen laadusta ja tavoittaa maahanmuuttajalapsia ja –nuoria päivähoidon ja koulun sekä muiden palvelujen kautta. Maahanmuuttajaperheiden osuus on suuri itäisessä Helsingissä. Onkin tärkeää selvittää ja mitoittaa kielen opetus ja muut tukipalvelut tarpeen mukaiselle tasolle maahanmuuttajalasten määrän kasvaessa. Varhainen tuki tuottaa pitkällä aikavälillä lasten ja heidän perheidensä parempaa kotoutumista ja ehkäisee syrjäytymistä.

Teen asiasta seuraavan toivomusponsiesityksen:

Kaupunkivaltuusto edellyttää, että maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten suomen kielen opetusta ja tarvittavaa erityistä tukea vahvistetaan.