» » Valtuustotyö » SDP:n ryhmäpuhe v.2006 tilinpäätöksestä ja tarkastuskertomuksesta


20.6.2007 pitämäni

Ryhmäpuheenvuoro v.2006 tilinpäätöksestä ja tarkastuskertomuksesta

Helsingin talous on vahvistunut vuonna 2006 ja tulos on ylijäämäinen. Se on osin seurausta Helsingin Energian, jälleen kerran hyvästä tuloksesta ja verkkotoiminnan myyntivoitosta. Hyvä Helsinki – hyvä Helsingin energia! Iloisia voimme olla myös huippuhyvästä työllisyys-
kehityksestä: 13000 uutta työpaikkaa, jotka luovat hyvinvointia.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää kaupungin vahvaa talous- ja työllisyyskehitystä erittäin tärkeänä. Taloudellisesti vahva kaupunki voi paremmin huolehtia kuntalaisille tärkeistä peruspalveluista. Hyvä talous sekä rahoitus- ja muu yhteistyö elinkeinoelämän kanssa edesauttavat tarpeellisia rakentamis- ja liikenne-
investointeja mm. satamatoiminnoista vapautuvilla alueilla.

------
Pääkaupunkiseudun yhteistyö tiivistyi kertomusvuonna, valtakunnallisen PARAS-hankkeen siivittämänä. Yhteistyö ei ole kuitenkaan ollut mutkatonta, vaan kovaa työtä, jossa tuloksiakin on syntynyt, vaikkakin monen mielestä hitaan puoleisesti. Eduskuntavaalien alla puolueet olivat yhtä mieltä metropolipolitiikan merkityksestä ja sen ottamisesta osaksi hallitusohjelmaa. On vihdoin herätty näkemään se tosiasia, että Suomi tarvitsee pitkäjänteistä kaupunkipolitiikkaa ja että Helsingin seudun myönteinen kehitys on edellytys koko maan menestykselle. Sosialidemokraatit painottavat valtion sitoutumista ja taloudellisia panostuksia pääkaupunkiseudulle, mutta myös kuntien välisessä yhteistyössä on päästävä tositoimiin. Liikenne- ja muissa keskeisissä hankkeissa, kuten Sipoon lounaisosien liitosasiassa, on syytä edetä ripeästi.

Kaupungin vetovoiman ja verotulojen kehityksen kannalta on keskeistä, että asuntotuotantoa saadaan merkittävästi lisättyä. Viime vuonna Helsinkiin valmistui vain 2300 uutta asuntoa, mikä on pienin määrä 50 vuoteen. Asumisen kalleus pidentää työmatkoja, hajauttaa kaupunkirakennetta ja kuormittaa ympäristöä. Kalliit asunnot vaikeuttavat työvoiman saantia ja kaupungin palvelujen ja yritysten toimintaa. Näin ei voi jatkua. Asuntotuotantoa on pystyttävä selvästi lisäämään, jotta asumisen hintakehitystä voidaan hillitä ja vastata edes osin kasvaviin asumistoiveisiin.

Sosialidemokraatit haluavat nopeuttaa kaavoitusta ja kehittää HITAS-järjestelmää. Tontteja tulee varata entistä useammin kohtuuhintaisten perheasuntojen rakentamiseen. Uusille rakennettaville alueille tarvitaan omaleimainen identiteetti ja monipuolisia, eri tilanteissa joustavia asumis- ja toimitilaratkaisuja. Asuntotuotannon määrän ja laadun valvontaa sekä ekologista rakentamista on tehostettava.

Kuntien on yhdessä kannettava vastuunsa vuokra-asuntojen rakentamisesta sekä tuetusta ja erityisryhmien asuntotuotannosta. Arviointikertomuksen mukaan kaupungin vuokra-asuntojen peruskorjaamista on lisättävä ja kerrostaloihin on saatava hissit. Huomiot ovat perusteltuja ja edellyttävät määrärahojen kasvattamista tulevissa talousarvioissa. Sisäilmaltaan tai energiataloudeltaan epäonnistuneiden kiinteistöjen korjausta on syytä kiirehtiä.

------
Helsingin asukaslukuun suhteutetut toimintakulut ovat 2000-luvulla kasvaneet muita suuria kaupunkeja vähemmän. On eletty säästäväisesti, mutta samalla osin palvelutasosta tinkien. Erityisesti niukka linja näkyy sosiaalitoimessa, kuten lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa. Sosialidemokraatit ovat ajaneet useissa budjettineuvotteluissa sosiaali- ja terveystoimen määrärahoihin lisäyksiä.

Tarkastuslautakunta korostaa kustannustehokkuuden ja sen arviointimenetelmien kehittämistä. On syytä huomata, että kestävää tuottavuutta ei voida saavuttaa heikentämällä peruspalvelujen laatua tai kunnan palveluissa työskentelevän henkilöstön asemaa. Oman toiminnan ja palvelujen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tässä työssä ammattitaitoinen henkilöstö ja yhteistyökykyinen luottamushenkilöorganisaatio on keskeinen voimavara. Peräämme kustannustehokkuuden rinnalle palvelujen ja toiminnan poikkihallinnollista ja systemaattista vaikutusarviointia. On arvioitava mm. sitä, onko kyse kaupungin kannalta todellisista säästöistä vai toiselle toiminnolle siirtyneistä menoista.

Kilpailuttamisessa on tärkeää painottaa palvelun laatua ja asiakaslähtöisyyttä, jotta kova hintakilpailu ei johda laadun ja talouden heikkenemiseen sekä palvelukysynnän laskuun, niin kuin on bussiliikenteen yhtiöittämisen ja kilpailuttamisen myötä tapahtunut. Vastustimme oman bussiliikenteen yhtiöittämistä ja olemme kannattaneet laadun painoarvon kasvattamista kilpailuttamisessa.

------
Hoitoketjujen toimivuutta on merkittävästi parannettu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteisessä hoitoketjuprojektissa. On saatu aikaan inhimillisempää hoitoa, sujuvampia hoitoketjuja sekä merkittäviä kustannussäästöjä HUS sakkopäivien vähenemisen kautta. Hoitoketjuprojektia eteenpäin vievät viranhaltijat ja luottamushenkilöt tekevät kiitettävää työtä, jonka taloudellinen merkitys vain korostuu sakkohintojen noustessa syksyllä. Samalla korostuu arviointikertomuksessa todettu tarve korjata HUS-laskutuksen valvonnan ja läpinäkyvyyden epäkohdat.

Tarkastuslautakunta on kommentoinut syystä kriittisesti viimesyksyistä terveyskeskuksen vastaanotto-osaston hankintaprosessia, jota perusteltiin HUS-sakkojen pienentämisellä. Kaupunki teki viisaasti luopuessaan suunnitelmasta tarjota päivystyksen vastaanotto-osasto suoraan yhdelle yritykselle, ilman asianmukaista kilpailuttamisprosessia. Kilpailuttamisen ja hankintalainsäädännön osaamisessa on Helsingillä parantamisen varaa. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen erityisluonne, palvelujen käyttäjien haavoittuva asema sekä ostopalvelujen hintakehitys antavat vahvat perusteet kaupungin oman palvelutuotannon kehittämiselle tulevaisuudessakin. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin ja järjestöjen sekä yritysten kanssa on syytä kehittää.

Vanhustenhoidon tiukat henkilöstömitoitukset ja työntekijäpula heikentävät toiminnan laatua, ja lisäävät samalla työn kuormitusta, kiirettä ja jaksamisen ongelmia. Mitoitukset tulee tarkistaa jo ensi vuonna, koska palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia.

Uuden vanhuspalveluohjelman (2006-2009) mukaan voimavaroja siirretään pitkäaikaissairaaloista sosiaalitoimen hoivatason palveluihin. Helsingissä on liian vähän palveluasumispaikkoja ja erityisesti dementiapaikkoja. Palvelutarpeen kasvu on voimakasta varsinkin vuoden 2010 jälkeen. Valtuustoryhmämme katsoo, että rakennemuutoksen toimeenpanolla on kiire ja se on aloitettava ensi vuonna.

------
Kaupungin henkilöstöpolitiikan ja työnantajakuvan tulee vastata kasvaviin haasteisiin, kuten kiristyvään kilpailuun työvoimasta ja maahanmuuttajien työllistymis- ja osaamishaasteisiin. Selvitysten mukaan maahanmuuttajien määrä tulee merkittävästi kasvamaan ja heidän osallistumisensa työmarkkinoille on välttämätöntä. Tarvitsemme monikulttuurisuustyötä ja syrjimättömiä työmarkkinoita, mutta myös maahanmuuttajien hyvää ammatillista osaamista ja kielitaitoa. Riittävän perusteellinen kieli- ja muu tarvittava koulutus ja tukipalvelut on turvattava heti maahanmuuton jälkeen. Koulutuksen rahoitukseen tarvitaan kuntien lisäksi valtiota ja työnantajia.

Henkilöstöpolitiikkaa tulee arvioida ja kehittää aktiivisesti, valtuuston ja kaupunginhallituksen roolia vahvistaen. Myönteisiä muutoksia on saatu aikaan: työssä jaksamisen edistämiseksi on luotu varhaisen tuen malli, määräaikaisia työsuhteita on muutettu vakinaisiksi, vaikkakaan ei riittävästi, ja koulutukseen sekä esimiestyöhön on panostettu. Sosialidemokraatit pitävät tarkastuslautakunnan huomioita henkilöstöraportista ja henkilöstöpolitiikan tarkemmista tavoitteista perusteltuina.

Arviointikertomuksen mukaan koulutetun hoitohenkilökunnan rekrytointia vaikeuttaa mm. palkkakilpailu, työajan vähäiset joustot ja asuntojen puute.(s. 63). Kunnilla on oikeus turvata peruspalvelujensa laatua ja henkilöstön saatavuutta kehittämällä palkkausta ja työoloja – fiksu kunta huolehtii näin vetovoimastaan. Niin kuin tiedämme, paikallisesti voidaan sopia työ- ja virkaehtosopimusten minimiehtoja paremmin. Monissa viimeaikaisissakin työnantajien puheenvuoroissa on perätty yhä enemmän paikallista sopimista ja markkinaehtoisuutta palkkaukseen. Pyrkimys ylläpitää pääkaupunkiseudun palkkakartellia tilanteessa, jossa työikäisten määrä tulee vähenemään ja kuntapalkat eivät turvaa kohtuullista asumista ja toimeentuloa, ei ole Helsingin etujen mukainen.

Valtuustoryhmämme mielestä kaupungin tulee huolehtia siitä, että sen henkilöstöpolitiikka, palkkaus ja työolot ovat kilpailukykyisiä. Korostamme tuloratkaisun ja palkkaohjelman lisäksi palkkausjärjestelmien kehittämistä, tasa-arvolain mukaisten palkkakartoitusten aikaansaamista sekä vakinaisten työsuhteiden lisäämistä. Vaadimme palkkoihin korjausta niin 2007 talousarvio- kuin 2008 kehysneuvotteluissakin, saamatta vihreiden ja kokoomuksen tukea asiassa. Vaalien alla kokoomus lanseerasi tasa-arvotupon. Onkin välttämätöntä, että hallituksen sopimalla kuntasektorin korotetulla valtionosuudella parannetaan merkittävästi Helsinginkin naisvaltaisten alojen palkkausta, sillä naisammattien ja –alojen arvostus ei vastaa työn vaativuutta. Myös Helsingin on varauduttava henkilöstönsä palkkojen ja työolojen parantamiseen.

Palvelussuhdeasuntojen määrä on vähentynyt neljänneksellä vuodesta 2000 ja vuokrat on nostettu markkinatasolle. Tarkastuslautakunnan tekemät kriittiset huomiot asiassa ovat perusteltuja. Linjauksia on syytä tarkistaa niin, että kohtuuhintaiset palvelussuhdeasunnot ovat todellinen vetovoimatekijä. Kannatamme keskitetyn vuokravälityksen pikaista selvittämistä.

------
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. On surullista, että käytännössä monen lapsen ja nuoren kotiolot sekä terve kasvu ja kehitys ovat vaarantuneet. Sosiaalitoimessa on kehitetty ennalta ehkäisevää toimintaa ja varhaista tukea, myös maahanmuuttajalapsia ja –perheitä varten. Eri hallintokuntien yhteistyötä sekä hyviä käytäntöjä on vahvistettava. Pidämme erittäin tärkeänä, että tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut, ml. päivähoito, turvataan lapsille ja perheille tulotasosta riippumatta. Vastustamme 0-maksuluokan poistamista ja hallituksen suunnitelmia imuroida asiakasmaksukorotuksia valtion kassaan.

Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota terveysliikuntaan, mikä on tehokas keino edistää terveyttä ja ehkäistä kansansairauksia. Tiedottamisella asia ei pelkästään hoidu, vaan tarvitaan matalan kynnyksen lähiliikunta- ja kuntoilupaikkoja eri puolilla kaupunkia. Hyvät uinti- ja liikuntamahdollisuudet näkyvät parempana toimintakykynä ja vähäisimpinä sairaanhoitokuluina läpi elämänkaaren

Moni lapsi ja nuori ei nykyisellään liiku riittävästi. Lasten ja nuorten liikuntatottumuksiin on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja hyödyt ovat elinikäisiä. Positiivinen esimerkki on liikuntatoimen päätös antaa maksutta päiväkotien käyttöön tyhjillään olevia liikuntatiloja. Esimerkkejä tarvitaan lisää. Liikuntaan houkuttelevia toimintatapoja, välineitä sekä henkilöstön liikunnanohjausosaamista on syytä vahvistaa. Myös urheiluseurojen toimintaedellytyksiä tulee kehittää.

Taiteen ja kulttuurin merkitys kasvaa koko ajan, eikä Helsingissä ole valtuustotason linjauksia kulttuuripolitiikasta. Kulttuuria on sivuttu mm. elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Vapaa-ajan lisääntyessä kulttuuria ”tuotetaan” ja kulutetaan yhä enemmän, ja sen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Myös monikulttuurisuus ja kulttuuriyhteistyö pääkaupunkiseudulla syvenee. Pidämme tarkastuslautakunnan ehdotusta kulttuuripoliittisesta ohjelmasta kannatettavana.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen esitysten hyväksymistä ja kiittää tarkastuslautakuntaa ja viranhaltijoita siitä arvokkaasta työstä, jonka he ovat tehneet arviointikertomuksen aikaansaamiseksi.