» Helsinki » Valtuustotyö » Puheenvuoro lastensuojelusta
Puheenvuoro 1.11.2006
Lastensuojelusta vuoden 2007 talousarviokeskustelussa
Otan omassa puheenvuorossani esille yhden asian, lastensuojelun, jonka tärkeys on tullut jo eräissä muissa puheenvuoroissa esille. Ryhmien käymissä budjettineuvotteluissa on perustellusti saatu lisättyä määrärahoja lastensuojeluun.
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsiensa hyvinvoinnista, mutta mitä tehdä silloin, kun vanhempien kyvyt ja keinot eivät riitä? Lastensuojelun asiakkaina on vuodesta toiseen kasvava joukko lapsia ja nuoria erilaisista perheistä ja yhteiskuntaluokista ja lähes aina asiakkuus toistuu. Esimerkiksi vuonna 2004 1 846 helsinkiläistä lasta ja nuorta oli huostaan otettuna ja näistä kiireellisiä huostaanottoja oli lähes 300. Yhä suurempi osa huostaan otettavista on 13 - 17-vuotiaita nuoria. Murrosikäisten ongelmat tulevat usein turhan myöhään ja vaikeina lastensuojelun tietoon, eivätkä nykyiset avohuollon tukitoimet näytä purevan. Yli puolessa murrosikäisten huostaanotoista vanhemmat olivat toivoneet huostaanottoa, mikä alentanee kynnystä huostaanottoon.
Ylivoimaisesti tärkein lasten huostaanoton syy pääkaupunkiseudulla on vanhempien päihteiden käyttö. Valitettava tosiasia on, että lastensuojelupaikkoja, kuten sijaishuoltopaikkoja tai tukiasuntoja joudutaan Helsingissä jonottamaan. Jonotusaika oli vuonna 2005 keskimäärin noin 4 kuukautta, mutta pahimmillaan lähes vuoden. Helsingissä sosiaalityöntekijät arvioivat yleisesti lapsen sijoituksen tapahtuneen liian myöhään. Taustalla vaikuttaa mm. osaavan työvoiman ja sijaisperheiden pula. Tilanne on lasten ja nuorten kannalta sietämätön ja siihen on kaikin keinoin haettava korjausta.
Toimia ehkäisevän työn ja lastensuojelun vahvistamiseksi on tehty niin valtakunnan tasolla kuin Helsingissäkin. Kehittämistoimet eivät ole kuitenkaan riittävästi vastanneet kasvaneeseen lastensuojelun tarpeeseen ja ongelmien vaikeutumiseen. Lastensuojelun laadun ja ajoissa saatavan avun kannalta on keskeistä saada virat täytettyä osaavalla sitoutuneella henkilöstöllä. Vanhempien päihde- ja mielenterveyshäiriöiden hoitopalveluja ja yhteistyötä lastensuojelun kanssa on lisättävä. Koulujen oppilashuoltoon ja kouluterveydenhuoltoon sekä kodin ja koulun yhteistyöhön on satsattava. Ylipäätään hyvin toimivat peruspalvelut, neuvolatoiminta, päivähoito ja terveyspalvelut ja niiden riittävä resursointi, tiivis yhteistyö sekä varhainen puuttuminen ehkäisevät ongelmien kärjistymistä ja lastensuojelun tarvetta.
Esitänkin asiasta seuraavan toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että eri hallintoalojen yhteistyöllä kehitetään varhaisen tuen työtapoja lastensuojelutarpeen vähentämiseksi ja turvataan riittävät päihde- ja mielenterveyspalvelut lastensuojelutilanteissa.
Huostaanotoissa maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat yliedustettuina. Pääkaupunkiseudulla olisi yhteistyössä ripeästi parannettava maahanmuuttajien palveluja, jotka edellyttävät erityistä osaamista mm. kieli- ja kulttuurierojen takia. Ennaltaehkäisevään toimintaan tarvitaan myös ulkomaalaistaustaisia aikuisia.