» Helsinki » Valtuustotyö » Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2006-2008


Puhe ja toivomusponsiehdotus 11.10.2006

Tasa-arvosuunnitelmasta vuosille 2006-2008

Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelma vuosille 2006-2008 on tärkeä asiakirja, jonka käsittely ja hyväksyminen on perustelluista syistä tuotu valtuustoon.

Sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä ja yhteiskunnassa ylipäätään on edelleen yksi keskeinen aikamme haaste.

Tasa-arvon edistäminen on meidän kaikkien yhteinen etu. Siitä hyötyvät niin naiset kuin miehetkin. Esimerkiksi viime vuonna tasa-arvovaltuutetuille tulleista kyselyistä jo 40 % tuli miehiltä. Myös EU-tasolla ja Suomessa on otettu esille miehiin ja tasa-arvoon liittyviä haasteita, esimerkiksi terveydenhuollossa ja työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on osuvasti kuvannut tasa-arvolain uudistamisen yhteydessä tasa-arvon hyötyjä työelämässä seuraavasti: "Työntekijät voivat hyvin työyhteisöissä, joissa naiset ja miehet työskentelevät yhdessä ja mahdollisimman tasa-arvoisina. Erilaisuus rikastuttaa työyhteisöjä ja ruokkii luovuutta. Hyvinvointia ja luovuus nostavat tuottavuutta. Pyrittäessä tuottavuuden lisäämiseen pitäisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota tasa-arvopolitiikan tarjoamiin mahdollisuuksiin."

Tasa-arvon edistämisellä ei pyritä naisten ja miesten samanlaistamiseen, vaan tavoitteena on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sukupuoliroolien tuottamien "pakkojen" vähentäminen.

Helsingin kaupungilla on näyttöä tasa-arvosuunnittelun mallikkaasta toteuttamisesta kuntakentässä. Saihan kaupunki vuonna 2005 tasa-arvopalkinnonkin hyvästä suunnitelmasta.

Käsissämme oleva suunnitelma kiinnittää tärkeisiin asioihin huomiota ja on peruslinjoiltaan kannatettava. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että tasa-arvosuunnitelma on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut keskeisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen edustus. Kiitokset valmistelijoille.

Voimassa olevan tasa-arvosuunnitelman hyväksymisen jälkeen tasa-arvolaki on uudistettu ja valtakunnallinen samapalkkaisuusohjelma on käynnistynyt. Samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumisen nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Lainmukaisen samapalkkaisuusperiaatteen edistäminen ja naisvaltaisten ammattien ja alojen arvostuksen nostaminen on haaste myös Helsingissä. Periaatteen mukaan saman työnantajan piirissä tulee arvioida ja vertailla koko henkilöstön töiden vaativuutta ja palkkausta, ja maksaa samoista ja samanarvoisista töistä yhtä suurta tehtäväkohtaista palkkaa. Korostan, että henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman kohdassa 4.3 kuvatut toimenpiteet ovat tältä osin tärkeitä ja niiden edistymistä on syytä seurata ja antaa edistysaskelista tietoa niin henkilöstölle kuin luottamushenkilöillekin.

Uusi laki painottaa tasa-arvosuunnitelmien tekovelvollisuutta ja sisällön vähimmäisvaatimuksia. Ei riitä , että jonkinsortin tasa-arvosuunnitelma tehdään, vaan sen pitää sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä palkkakartoitus. Lisäksi laki edellyttää, että tasa-arvosuunnitelmassa on toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio aiempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden tuloksista.

Nyt käsiteltävänä olevassa kaupunkitason tasa-arvosuunnitelmassa ei em. lain edellyttämää selvitystä ja palkkakartoitusta ole. Esityksestä saa sen kuvan, että että ko. selvitykset ja palkkakartoitukset on tehty virastokohtaisissa tasa- arvosuunnitelmissa. On tärkeää, että eri virastoissa hoidetaan tasa-arvosuunnittelu palkkakartoituksineen vähintään lain edellyttämällä tasolla, ja että asian toteutumista kaupungin tasollakin seurataan. Työpaikaan arkeen kytketyn tasa-arvotyön määrätietoisuutta voidaan parantaa mm. suunnitelman monipuolisilla ja konkreettisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä, asettamalla määräaikoja ja vastuuhenkilöitä toimenpiteille, pitämällä huolta henkilöstön, mutta erityisesti virastojen johdon ja esimiesten tasa-arvo-osaamisesta koulutuksen avulla sekä tiedottamalla tasa-arvosuunnittelusta.

Myös luottamustoimielinten tietoa ja osaamista tasa-arvosuunnittelusta on perusteltua lisätä. Jo 2004 raportissa on esitetty, että tasa-arvosuunnitelmat hyväksyttäisiin ao. luottamuselimissä.

Hyvää tasa-arvosuunnitelmaa tai sen päivitystä on vaikea tehdä, jos ei ole päivitettyjä tietoja ja analyysia tasa- arvotilanteesta ja haasteista. Jotta valtuusto voisi saada kokonaiskuvan kaupungin henkilöstöpoliittisesta tasa- arvosuunnittelusta -ja työstä, olisi jatkossa perusteltua käsitellä tasa-arvosuunnitelmaa yhdessä tasa-arvon tilaa ja tasa-arvosuunnittelua kuvaavan selvityksen kanssa. Selvityksessä kuvattaisiin, missä asioissa kolmivuotiskaudella on edistytty ja missä ei.

Esitänkin asiasta seuraavan toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman käsittelyn yhteydessä toimitetaan päivitetty yhteen-
veto eri hallinnonalojen tasa-arvotilanteesta ja tasa-arvosuunnittelun tasosta.

Palkkatasa-arvon lisäksi tärkeitä kysymyksiä ovat naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen ja työn ja perheen yhteensovittaminen. Naisten osuutta virastopäällikötasolla on syytä kasvattaa. Kun ottaa huomioon kaupungin henkilöstön naisvaltaisuuden, ei nykytilannetta voida pitää tyydyttävänä.

Työn ja perheen yhdistäminen on haaste monelle kaupunginkin työntekijälle. Erityisesti on päästävä eroon perusteettomista määräaikaisista työsuhteista, ja muutettava ne vakinaisiksi työsuhteiksi. Perhevapaista johtuvia työnantajakustannuksia ollaan lainsäädäntöteitä tasaamassa. Esitys tulee parantamaan naisvaltaisten alojen, siis myös kaupungin asemaa työantajana. Perhevapaista johtuvat ylimääräiset kustannukset ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen ovat yksi syy naisten heikompaan työmarkkina-asemaan.

Toiminnallisen tasa-arvon edistämiseen on kaupungissamme perinteitä. Otan tässä yhteydessä lyhyesti kolme asiaa. 1) Uudistettu tasa-arvolaki painottaa, että viranomaisten tulee kaikessa toiminnassa edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellsesti ja suunnitelmallisesti sekä huolehtia tasa-arvon toteutumisesta myös palvelutuotannossa. Tehtäessä julkisia hankintoja, kilpailutuksessa ja ostopalveluissa on tärkeää arvioida suunniteltujen toimien sukupuolivaikutukset. 2) Sukupuolivaikutusten arviointia on syytä kehittää talousarvion valmistelussa. Ensimmäiset pilottihallinnonalat ovat päässeet alkuun, mutta tehtävää riittää tuleville vuosille. 3) Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävällä toiminnallisella tasa-arvotyöllä voidaan vähentää työelämän vahvaa segregaatiota.

Lopuksi haluan korostaa, että tasa-arvo ei etene vain lakeja ja suunnitelmia tekemällä. Totta kai niitäkin tarvitaan, mutta lisäksi tarvitaan osaamista ja tahtoa edistää tasa-arvoa arjessa, niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassa ylipäätään.

----------
ps. Edellä esittämäni toivomusponsiehdotus hyväksyttiin valtuustossa 47 äänellä.