» Oikeudenmukaisuus » Miten laki syntyy?
Miten laki syntyy?
Lainsäädäntö on keskeinen väline ohjata ja järjestää elämäämme ja yhteiskuntaamme niin, että yhteiselo sujuu. Moni on sitä mieltä, että lainsäädäntöä on liian paljon, mutta elämä ilman lainsäädäntöä olisi anarkiaa ja vahvemman oikeutta. Hyvän lainsäädännön tavoite on tärkeä kansalaisten oikeusturvan ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Kansalaisten kannalta merkittävimmät lakihankkeet on sovittu hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelma kertoo hallituspuolueiden yhteiset päälinjaukset siitä, mitä asioita ja millä rahoituksella halutaan edistää hallituskaudella. Lainvalmistelu tapahtuu käytännössä ministeriöissä, mutta virkamiesvalmistelua edeltää yleensä komitean, työryhmän tai vähintään selvitysmiehen valmistelu. Valmistelun aikana järjestetään tavallisesti lausunto- tai kuulemismahdollisuus niille tahoille, joita lakiehdotus koskee. Hallitus sopii hallituksen esityksen sisällöstä, ja vastuuministerillä on prosessissa keskeinen rooli. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa hallituksen esitysten sisältöön jo valmisteluvaiheessa.
Eduskunnan keskeisin tehtävä on lakien säätäminen. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi joko hallituksen esityksenä tai kansanedustajan tekemän lakialoitteen pohjalta. Vuosittain hallitus antaa eduskunnalle n. 220-230 hallituksen esitystä. Kansanedustajan lakialoitteista vuosittain vain muutama etenee laiksi asti.
Lakiehdotuksesta käydään ensin ns. lähetekeskustelu täysistunnossa, johon kaikki 200 kansanedustajaa voivat osallistua. Keskustelussa kansanedustajilla on mahdollisuus ottaa kantaa lakiehdotukseen ja kiinnittää huomiota vaikkapa kohtiin, joihin edustaja toivoo muutosta. Keskustelun päätteeksi päätetään, mihin valiokuntaan lakiehdotus lähetetään yksityiskohtaista käsittelyä varten ja pyydetäänkö joltain valiokunnalta lisäksi lausuntoa asiasta. Täysistunnot ovat julkisia ja niitä voi seurata eduskunnan lehteriltä.
Valiokuntia on kaikkiaan 15, ja niiden toimialat määräytyvät politiikkasektoreiden mukaan, esim. sosiaali- ja terveysvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ja lakivaliokunta. Esimerkiksi kansaneläkkeen tasokorotusta koskeva hallituksen esitys kuuluu sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan ja lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi.
Kahta valiokuntaa lukuun ottamatta (valtiovarain- ja suuri valiokunta) valiokunnissa on kansanedustajajäseniä 17, ja he pääsevät perehtymään lakiehdotusten yksityiskohtiin ja vaikutuksiin kuuntelemalla asiantuntijoita. Asiantuntijakuulemisissa edustajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentoida asiaa. Esimerkiksi kansaneläkkeen korotusasiassa on todennäköistä, että eläkeläisjärjestöillä on mahdollisuus päästä kuultavaksi. Valiokuntakäsittelyn lopputuloksena laaditaan mietintö, josta ilmenee valiokunnan näkemys lakiehdotuksesta. Mietinnössä huomioidaan mahdolliset toisten valiokuntien lausunnot asiasta.
Valiokunnan on mahdollista esittää lakiehdotuksen hyväksymistä hallituksen esityksen muodossa, esittää lakiehdotusta muutettavaksi tai esittää sen hylkäämistä. Pääsääntöisesti valiokunnat esittävät joitain muutoksia lakiehdotuksiin. Merkittävimmistä muutoksista neuvotellaan vastuuministerin kanssa ja lähtökohtana on, että muutokset tehdään hallituspuolueiden kansanedustajien ja ministerin yhteisymmärryksellä. Valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia.
Valiokunnasta lakiehdotus palaa mietintönä täysistunnon, eli kaikkien kansanedustajien käsittelyyn. Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lain sisällöstä. Tällöin oppositiopuolueiden edustajat esittävät usein muutoksia, jotka häviävät äänestyksissä, mikäli hallitusrintama (ts. hallituspuolueiden edustajat muodostavat päätöksenteossa enemmistön) pitää normaalilla tavalla. Täysistunnon toisessa käsittelyssä laki hyväksytään tai joskus harvoin hylätään. Useimpien asioiden eduskuntakäsittely kestää 2-4 kuukautta, mutta suurimpia lainsäädäntöhankkeita on käsitelty yli vuodenkin. Hyväksytty laki toimitetaan tasavallan presidentille lain vahvistusta varten.
Eduskunnan verkkopalvelusta osoitteesta www.eduskunta.fi voi saada ajankohtaista ja monipuolista tietoa eduskunnasta ja lainsäädäntötyöstä. Nettisivuilla ovat mm. hallituksen esitykset, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä eduskunnan vastaus, josta ilmenee hyväksytty lakiteksti ja mahdolliset eduskunnan lausumat asiassa. Nettisivuilta näkee myös sen, missä vaiheessa jonkun lakiehdotuksen eduskuntakäsittely on. Lopuksi on hyvä mainita, että lisätietoa voi saada myös eduskunnan uuteen lisärakennukseen avatusta palvelupisteestä, kansalaisinfosta. Kansalaisille paras keino vaikuttaa valtakunnan tason poliittiseen päätöksentekoon on ottaa yhteyttä oman alueen kansanedustajiin.