» Lapset ja nuoret » Kirjoituksiani » Perhevapaakustannuksien tasaukset
Perhevapaakustannuksia tasataan
Perhevapaakustannukset ja vapaiden pitäminen kuormittavat etenkin naisvaltaisten alojen työnantajia. Vuosikymmeniä palvelualojen työnantajat ja naisvaltaiset ammattiliitot ovat vaatineet perhevapaista johtuvien kustannuksien tasaamista. On oikeutetusti kysytty, miksi äidin ja äidin työnantajan tulee kantaa niin merkittävä osa perhevapaiden kustannuksista?
Perhevapaakustannusten tasaus sisältyy hallitusohjelmaan, ja myös eduskunta on sitä edellyttänyt. Kolmikantaisissa neuvotteluissa päästiin maaliskuussa pitkien neuvottelujen jälkeen sopuun päälinjoista. Yhteisymmärrys on yksi osoitus neuvottelujärjestelmämme toimivuudesta ja osapuolten neuvottelu- ja sopimiskyvystä. Hallituksen esitys annettiin keväällä eduskunnalle. Esitystä täsmennettiin käsittelyn aikana.
Uudistus vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa ja lisää työnantajan saamaa kompensaatiota maksetuista perhevapaakustannuksista sekä kannustaa vanhempia jakamaan vanhempainvapaata. Pelkistäen voi sanoa, että uudistus parantaa naisen ja naisten työnantajien asemaa työmarkkinoilla ja miehen asemaa kotona.
Tavoitteista oltiin neuvotteluissa pitkälti yhtä mieltä, mutta keinot ja rahoitus olivat vaikeammin ratkaistavissa. Uudistus rahoitetaan palkansaajien ja työnantajien vakuutusmaksuja korottamalla, ja sen hinnaksi arvioidaan 60 miljoonaa euroa vuositasolla. Rahoitusmalli on linjassa tämän vuoden alusta voimaan tulleen sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen kanssa.
Perhevapaakustannusten tasausta on syytä parantaa
1990-luvun lamavuosina alennettiin ansiosidonnaisen vanhempainpäivärahan tasoa 80 %:n tasosta nykyiseen 65 %:n tasoon. Vanhempainpäivärahojen taso on alhainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Leikkaus tarkoitti lapsiperheiden taloudellisen aseman heikentymistä, mutta samalla pienempää kompensaatiota äitiysvapaalta palkkaa maksaville työnantajille, sillä kompensaatio on sidottu päivärahan määrään. Puolet ansiosidonnaista äitiyspäivärahaa saavista saa äitiysvapaan ensimmäisiltä viikoilta/kuukausilta palkkaa. Vuosiloma kertyy äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalta, ja tätä vuosilomapalkan kompensaatiota on vast'ikään parannettu niin, että vain osa sivukuluista jää yksittäisen työnantajan kontolle. Perhevapaa aiheuttaa työnantajalle palkan lisäksi sivukuluja sekä usein myös sijaisen rekrytointi- ja perehdytystoimia/kuluja.
Äitiysrahan korotus ja vuosilomakustannusten täyskompensaatio lisäävät tasausta
Perhevapaakustannuksia tasataan merkittävästi nostamalla äitiysrahan tasoa nykyisestä 65 prosentista 90 prosenttiin reilun kahden kuukauden ajalta (56 arkipäivää). Mikäli työnantaja maksaa äitiysvapaalta palkkaa, hän saa 56 arkipäivän ajan 90 prosenttia palkasta Kelasta takaisin. Lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalta kertyneen vuosiloman työnantajakustannukset sivukuluineen kompensoidaan jatkossa täysimääräisesti.
Uudistuksella pyritään vahvistamaan naisvaltaisia aloja ja naisten työllistymistä ja työmarkkina-asemaa. Pätkätyöt ovat etenkin synnytysiässä olevien naisten ongelma. Naisen palkkaaminen koetaan liian usein riskiksi juuri perhevapaiden käytön takia, ja tähän on syytä saada muutos. Naisvaltaiset alat maksavat työn vaativuuteen nähden usein matalaa palkkaa, mihin osaltaan vaikuttaa myös suuremmat perhevapaakustannukset.
Ansiosidonnaisen äitiyspäivärahan korotus kohentaa pienten lasten perheiden taloudellista asemaa. Tutkimukset osoittavat, että osalla pienten lasten perheistä, ja etenkin monilla yksinhuoltajilla, on toimeentulo tiukoilla.
Isien vanhempain- ja hoitovapaat edelleen vähäisiä
Kansainvälisesti vertaillen pitkien vanhempain- ja hoitovapaidemme pitäminen on keskittynyt äideille. Vaikka vanhempain- ja hoitovapaa ovat olleet perheen päätöksin jaettavissa tai vaikka kokonaan isän pidettävissä jo 1980-luvulta lähtien, isät pitävät edelleen vain 4 % vanhempainvapaapäivistä.
Miesten kannustaminen vanhempain- ja hoitovapaiden pitämiseen on monesta syystä järkevää. On lapsen etu, että lapsella on läheinen kiintymys- ja hoitosuhde molempiin vanhempiinsa. Pienten lasten isät tekevät tutkimusten mukaan eniten ylitöitä. Vanhempain- ja hoitovapaalla isällä on mahdollisuus irrottautua hetkeksi työelämän oravanpyörästä ja oppia ja iloita lapsen hoidosta ja kasvamisesta. Jos miehet käyttävät enemmän perhevapaita, työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole vain naisten vitsaus, vaan se koetaan yhteiseksi asiaksi. Myös perhevapaista johtuvat kustannukset tasoittuvat. Sukupuolten välinen tasa-arvo niin työelämässä, kodeissa kuin yhteiskunnassakin vahvistuu.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esitti neuvotteluissa, että nykyistä vanhempainvapaata jatkettaisiin parilla, vain isille kiintiöidyillä vanhempainvapaakuukaudella. Isälle kiintiöityjä kuukausia on käytössä muualla pohjoismaissa. Esitys ei saanut valmistelussa riittävästi kannatusta.
Korotetut vanhempainrahajaksot kannustavat vanhempainloman jakamiseen
Isät esittävät taloudelliset syyt tärkeimmäksi perusteeksi olla pitämättä perhevapaita. Käytännössä parin kolmen kuukauden vanhempainloma ei nykysäännöilläkään yleensä alenna perheen käytettävissä olevia tuloja vuositasolla, koska verotus keventyy. Verotuksen vaikutus tulee näkyviin kuitenkin jälkijunassa.
Onkin perusteltua rohkaista vanhempia jakamaan vanhempainlomaa. Uudistuksen mukaan äiti ja isä voivat pitäessään vanhempainlomaa saada viitisen viikkoa korotettua 75 %:n päivärahaa, jonka jälkeen vanhempainraha jatkuu nykyisenä. Perheet päättävät jatkossakin puolisen vuotta kestävän vanhempainloman jakamisesta. Isän vanhempainloma voi sijoittua perheen valitsemalla tavalla vanhempainrahakaudelle. Esimerkiksi vauvan imetys puoltaa isän vanhempainloman sijoittamista päivärahakauden loppuun.
Isän bonusloman (2 viikkoa) pitämisajankohdan joustavoittaminen niin, että bonusvapaan voi pitää myös äidin hoitovapaan jälkeen, lisää osaltaan isien perhevapaiden pitomahdollisuuksia. Uudistuksen vaikuttavuutta pyritään lisäämään tiedotuskampanjalla, jolla tähdätään isien perhevapaiden yleistymiseen. Kysymys on paljolti myös oikean tiedon saamisesta ja ajattelu- ja toimintatapojen vähittäisestä muutoksesta, niin kodeissa kuin työelämässä.
Muita kirjoituksiani
Lasten päivähoitoon ja liikkumiseen kannattaa satsata »
Päiväkodin ruoka maistuu ja siivoojatäti auttaa »
Lasten palvelut »
Lapsia ja nuoria autettava ajoissa »
Lapsille turvallinen arki »
Lasten päivähoito »
Työ ja perhe tukemaan toisiaan »
Perheväkivalta tulee kalliiksi »