» Lapset ja nuoret » Kirjoituksiani » Lapsille turvallinen arki
Lapsille turvallinen arki
Lapsen ja nuoren mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen pitäisi olla ja yleensä on nykyajan vanhemmille ja lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille selviö. Tätä nykyä lapsi nähdään yksilönä, jolla on omat ihmisoikeudet ja -arvo ja joka tarvitsee erityistä suojelua. Asiat ovat vuosikymmenten saatossa kulkeneet hyvään suuntaan, mutta asioiden ja elämänmenon monimutkaistuessa, on lapsen kuulemiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin syytä jatkossakin kiinnittää huomiota.
Hallitus on asiaan sitoutunut, ja myös voimavarat kasvavat, kun ensi vuonna aloittaa toimintansa valtakunnallinen lapsiasiamies. Lapsiasiamies valvoo lasten edun toteutumista. Myös kunnissa on tärkeää edistää pitkäjänteisesti lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta mm. päivähoidossa, kouluissa, harrastuksissa ja muissa peruspalveluissa. Esimerkiksi Helsingissä Nuorten ääni on opettanut kouluissa vaikuttamiseen ja yhteiseen päätöksentekoon.
Turvallinen arki ja hyvä kasvuympäristö ovat lapsen kasvun ja lapsiperheen kannalta keskeisiä. Oikeus toimivaan terveydenhuoltoon on perusoikeus. Ongelmat helsinkiläisten hoitoon pääsyssä tulee selvittää ja ratkaista mahdollisimman pian. Terveysaseman vastaus perheille ei voi olla "ei ole lääkäreitä, ei ole aikoja" tai "onko teillä yksityinen vakuutus?" Veronmaksajat maksavat veronsa saadakseen asianmukaista hoitoa ja palvelua. Terveysasemien lääkärien lisäksi on vaikeaa saada aikaa monille muillekin ammattilaisille, kuten puhe- tai toimintaterapeutille, koska avun tarvitsijoita on paljon ja virkoja liian vähän. Hoidon jonottaminen ja puute aiheuttaa lisäongelmia erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.
Päivähoidon ja opetuksen laatuun satsattava
Jatkuva säästäminen päivähoidon ja koulujen arjessa aiheuttaa kasvavia kuluja tulevaisuudessa. Säästöjen tiellä ei voida jatkaa. Päivähoidossa on panostettava henkilöstön pysyvyyteen ja kohtuullisen pieniin lapsiryhmiin. Varahenkilöjärjestelmänkin tulee tukea lapsen oikeutta pitkäaikaisiin hoitajiin. Kouluissa on pulaa kirjoista, materiaaleista, tiloista, luokkakoot ovat alaluokillakin isoja, koulunkäyntiavustajia on vaikea saada, tuntimääristä joudutaan tinkimään, oppilashuoltoa vaivaa vaihtuva henkilöstö, kerhotoiminta on vähäistä jne. Moni päiväkoti ja koulu toimii niukoilla voimavaroilla hyvin, mikä johtuu henkilöstön korkeasta osaamisesta ja motivaatiosta. Myös vanhempaintoiminta on monin paikoin tärkeä tuki päivähoidon ja koulun toiminnalle. Näin ei voida kuitenkaan jatkaa, sillä päivähoidon ja koulujen ammattilaiset uupuvat ja karkaavat muihin töihin. Riittävä henkilöstön mitoitus sekä ammattitaidon ja toimintatapojen kehittäminen ovat edellytys työssä jaksamiselle.
Lasten liikuntaa edistettävä
Lasten ja nuorten arjessa harrastuksilla on suuri merkitys. Leikkipuistot, kirjastot, urheiluseurat ja liikuntapaikat, erilaiset musiikki-, käsityö ja luontoharrastukset jne. antavat monille lapsille taitoja, elämyksiä, kavereita ja toimintaa, ehkä suuntaa koko elämälle. Lähiliikuntapaikat tarjoavat monille lapsille, nuorille ja perheille tärkeitä liikkumisen ja yhdessäolon mahdollisuuksia. Niistä on pidettävä huolta. Monet harrastukset, etenkin joukkuelajit, maksavat kohtuullisen paljon ja on pelättävissä, että pienituloisten perheiden lapset eivät kustannussyistä pääse mukaan. Samalla olemme herttaisen yksimielisiä siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen on erittäin tärkeää ja siihen tulee kannustaa. Helsingissäkin tulisi tarkkaan arvioida, voitaisiinko esimerkiksi liikuntapaikkojen vuokria kohtuullistamalla lisätä lasten ja nuorten liikkumista.
Ostareiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta lisättävä
Yhdyskuntasuunnittelulla on suuri merkitys lasten ja nuorten arkeen. Miten turvallinen on kodin ja koulun ympäristö ja liikenne, miten julkiset kulkuyhteydet toimivat? Turvallinen kasvuympäristö edellyttää aikuisten vastuunkantoa omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, mutta myös välittämistä lähiympäristöstä. Esimerkiksi Itä-Helsingin lähiöissä on ostoskeskuksia, jotka eivät lasten ja nuorten kannalta ole hyviä kasvuympäristöjä. Kauppojen keskittyminen ja suurentuminen on kuihduttanut lähipalveluja. Tyhjeneviin tiloihin on syntynyt yhä enemmän kalja- ja karaokebaareja, jotka houkuttelevat kanta-asiakkaita. On tietysti selvää, että kaupunki ei voi yksin vastata ostoskeskusten uudistamisesta, viihtyisyydestä tai lapsiystävällisyydestä. Tarvitaan kaupungin, elinkeinoelämän ja kuntalaisten yhteistyötä, ja halua ostaa palveluja ja tavaroita lähikaupoista ja -palveluntuottajilta.
Muita kirjoituksiani
Lasten päivähoitoon ja liikkumiseen kannattaa satsata »
Päiväkodin ruoka maistuu ja siivoojatäti auttaa »
Lasten palvelut »
Perhevapaakustannuksien tasaukset »
Lapsia ja nuoria autettava ajoissa »
Lasten päivähoito »
Työ ja perhe tukemaan toisiaan »
Perheväkivalta tulee kalliiksi »
