» Ikäihmiset » Terveyspalvelut kuntoon

Helsingin vanhus- ja terveyspalvelut on saatava kuntoon

Oikeus saada tarpeelliset terveyspalvelut kohtuullisessa ajassa on hyvinvointiyhteiskunnan perusoikeuksia. Kansalaisten luottamus julkisen terveydenhuollon toimivuuteen on Suomessa Euroopan korkeimpia, vaikka terveydenhuoltomme järjestetään eurooppalaisittain edullisesti. Myös Helsingissä on voitava luottaa siihen, että julkisesta terveydenhuollosta saa avun terveysongelmiin. Sairauksien ennaltaehkäisyyn voi jokainen vaikuttaa terveillä elintavoilla.

Terveydenhuollon tuottavuutta on lisättävä kestävällä tavalla. Voimakasta uudistamistyötä tarvitaan myös Helsingissä. Rakenteita ja toimintatapoja tulee kehittää kansallisen terveyshankkeen mukaisesti. Lääkärit ovat terveysasemien johdossa avainasemassa toimintatapojen kehittämisessä asiakaslähtöisempään suuntaan ja niin, että hoitoon pääsy toteutuu lainmukaisissa määräajoissa. Koko terveydenhuollon henkilöstö on otettava uudistustyöhön mukaan.

Valtio on lisännyt terveydenhuollon valtionosuuksia viime vuosina merkittävästi. 1.3.2005 voimaan tulleet säännökset hoitoon pääsyn turvaamisesta vahvistavat potilaan asemaa. Hoitoon pääsyn perusteista sovitaan valtakunnallisesti. Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Terveydenhuollon toimintayksikköjen tulee kerätä julkiseksi tulevat tiedot hoitoon pääsystä, jonotusajoista ja toteutetusta hoidosta. Kuntalaisilla ja medialla on mahdollisuus vertailla eri toimipisteiden toimivuutta, mikä on hyvä asia ja lisää toiminnan läpinäkyvyyttä.

Potilaan näkökulmasta Helsingissä on ongelmana ajan ja avun saannin vaikeus terveysasemilla. Vaikeudet hoitoon pääsyssä koskettavat erityisesti lapsia, vanhuksia, pitkäaikaissairaita sekä työelämän ja työterveyshuollon ulkopuolella olevia henkilöitä. Terveydenhuolto tarvitsee ammattitaitoista johtamista ja yhteisiä pelisääntöjä. Terveyskeskusten ja niissä toimivien lääkäreiden toimintatapoja tulee yhtenäistää niin, että kuntalaisen hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa ei ole kiinni yksittäisen lääkärin työajasta tai periodista, jolle aikoja annetaan.

Lääkäri- ja hoitohenkilöstön pulaa on helpotettava kaikin mahdollisin keinoin. Tehokkaita toimia on kohdistettava terveyskeskuksiin, jossa vaihtuvuus ja henkilöstövaje on suurin. On tärkeää panostaa terveysasemien omaan työhön ja toimintatapoihin niin, että hoitohenkilöstöllä on mahdollista tehdä pitkäjänteistä hoitotyötä. Helsingissä on parannettava terveyskeskustyön houkuttelevuutta erilaisilla työjärjestelyillä. Lääkäreiden ja muun hoitohenkilöstön työnjakoa ja työjärjestelyjä on syytä kehittää. Yhteistyö ja hoitotyön tuki terveysasemilla, terveysasemien kesken ja erikoissairaanhoidon kanssa tulisivat olla keskeinen osa terveydenhuollon arkea. Myös yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa on tärkeää parantaa. Työn määrä, mm. väestövastuut ja päivystys on mitoitettava kohtuulliseksi. Henkilöstön hallinnollisia tehtäviä on pyrittävä vähentämään. Terveydenhuollossa tulee pikaisesti parantaa tietotekniikan ja -järjestelmien hyödyntämistä.